HISTORIA - JOHDANTO

Tämä historiikki perustuu useilta kohdin hyvin pitkälti muistitietoihin ja kuultuihin juttuihin, sillä seuran lähes koko arkisto eli pöytäkirjat, toimintakertomukset ja osa muutakin aineistoa paloivat joulukuussa 1973 silloisen sihteerin Kauko Kekin talon mukana. Tätä ikävää tapahtumaa edeltäneeltä ajalta vain vuosien 1939-1948 pöytäkirjat ja toimintakertomukset sekä kilpailutulokset vuodesta 1945 alkaen ovat säilyneet. Lisäksi myös tilikirjat vuodesta 1939 alkaen ovat edelleen tallella, samoin joitain muitakin papereita.
Tietojen ja materiaalin kerääminen osoittautui siis melko hankalaksi tehtäväksi. Niitä oli ongittava mitä erilaisimmista paikoista. Tiedon rippeitä kyseltiin tai etsittiin ainakin Porin kihlakunnan rekisteritoimistosta ja yhdistysrekisteristä Helsingistä sekä Suomen urheilumuseon, Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL), TUL:n Satakunnan piirin, Suomen Palloliiton Satakunnan piirin, Ulvilan kunnan, paikallisten sanomalehtien ja Porin pääkirjaston arkistoista. Näistä kaikista ei ollut mitään apua. Suurin osa arvokkaasta materiaalista löytyi kuitenkin Tuiskun omista asiakirjoista ja lehtileikkeistä. Tietenkin myös entiset ja nykyisetkin seura-aktiivit ovat olleet suurena apuna tiedon saannissa. Asiapaperien puutteen takia ehkä tärkeitäkin asioita on jäänyt kertomatta, samoin kuin varmasti moni henkilökin on jäänyt mainitsematta. Toivottavasti tämä lyhyt kertomus antaa kuitenkin jonkinlaisen kuvan Tuiskun menneiden vuosien toiminnasta.

TUISKUN ALKUTAIVAL (1927-1930)

Harjunpään Voimistelu- ja Urheiluseura Tuisku ry:n perustava kokous pidettiin 20.2.1927 Harjunpään työväentalolla. Tällöin oli kulunut vain vajaat seitsemän vuotta Harjunpään palosta, joka tuhosi yli sata kylän asuinrakennusta vuoden 1920 keväällä. Tässä perustavassa kokouksessa oli läsnä 13 henkilöä, "etupäässä paikkakunnan työläisnuorisoa". Kokouksessa puhetta johti Emil Mattila ja sihteerinä toimi Kalle Vesa. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin työmiehet: Frans (Ilmari) Stenfors (puheenjohtaja), Artturi Tuori (sihteeri), Frans Tuori (varapuheenjohtaja, rahastonhoitaja) sekä jäsenet Arvo Helin, Kalle Vesa, Frans Pihlaja ja Niilo Nurmi. Kaikki nämä henkilöt ovat jo kuolleet. Ensimmäisten sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena oli "jäsentensä ruumiillisen ja henkisen kehityksen edistäminen urheilun, voimistelun ja yleensä järkiperäisen ruumiinharjoituksen avulla". Samojen sääntöjen mukaan johtokunnan oli annettava tilit ja vuosikertomus tilintarkastajille viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 10. päivänä ja vuosikokous oli pidettävä vielä tammikuun aikana. Tällainen aikataulu taitaisi tänä päivänä tuottaa tuskaa ainakin seuran johtohenkilöille. Tuisku päätti heti perustamisensa jälkeen liittyä vuonna 1919 perustettuun Työväen Urheiluliittoon, jonka nimi on myöhemmin muutettu muotoon Suomen Työväen Urheiluliitto TUL, ja samana vuonna perustettuun TUL:n Satakunnan piiriin. Seura on merkitty yhdistysrekisteriin 2.4.1927.
Reino Tuori oli isänsä Fransin mukana tuossa työväentalon puffetissa pidetyssä kokouksessa. Hän ei kuitenkaan muista, keitä silloin oli paikalla, koska hän oli vain kahdeksanvuotias. Kokouksessa joku oli ehdottanut, että uudelle seuralle annettaisiin nimeksi Köntys. Myös tämä ehdotus oli saanut kannatusta, joten jouduttiin äänestämään. Äänestyksessä nimeksi tuli kuitenkin Harjunpään Voimistelu- ja Urheiluseura Tuisku ry. Näin on Reinon isä hänelle kertonut. Mahtoikohan seura saada nimensä perustamispäivänä vallinneen sään mukaan? Sitä emme valitettavasti enää saa selville. Nykyisin seuran virallinen nimi on lyhennetty muotoon Harjunpään Tuisku ry, jota käytettiin yleisesti jo aiemminkin.
Jo perustamisvuoden kesällä Tuisku järjesti TUL:n Satakunnan piirin II aluejärjestön murtomaajuoksukilpailut eli nykynimellä maastojuoksukilpailut. Juoksijoita oli näissä kilpailuissa melko paljon. Heitä tuli ainakin Nakkilan Wisasta ja Ruosniemen Visasta sekä Ulvilan seuroista Tuiskun lisäksi Friitalasta, Vanhakylästä, Toejoelta, Uusikoivistolta ja Vanhakoivistolta. Tuolloinhan Ulvila oli alueeltaan tämän hetkiseen verrattuna paljon suurempi, sillä laajat alueet nykyistä Poria kuuluivat Ulvilaan. Kisojen lähtö- ja maalipaikka oli Pori-Tampere-maantiellä eli nykyisellä Vanhatiellä. Juoksureitti kierteli lähimetsiä ja -teitä.
Alkuaikoina harrastettiin paljon yleisurheilua, vaikka harjoitus- ja kilpailupaikat olivatkin alkeelliset. Järjestetyt kilpailut olivat lähinnä jäsenten välisiä. Tuisku järjesti myös aluejärjestön 3-ottelukilpailut, joiden lajeina olivat 100 metrin juoksu, kuulantyöntö ja pituushyppy. Juoksu suoritettiin maantiellä Larvamon kohdalla, kuulaa työnnettiin maantiellä työväentalon luona ja pituutta hypättiin Korokorvessa tien luoteispuolella.