HISTORIA - HILJAISELOA (1930-1939)


Jo 1920-luvun lopulla alkoivat kommunistien ja sosialidemokraattien väliset suuntariidat TUL:ssä ja piirissä sekä myös eräissä seuroissa. Nämä johtivat vuosikymmenen vaihteessa lähinnä kommunistijohtoisten seurojen erottamiseen liitosta ja piiristä. Työväenliikkeen yhtenäisyys siis hajosi ja työväenurheiluliike sen mukana. Hajaannus ei johtanut ainoastaan kommunistien ja sosialidemokraattien välien rikkoutumiseen, vaan myös kummankin osapuolen sisäinen sopu rakoili. Sisäisten vaikeuksien lisäksi työväenliikettä kohtasi äärioikeiston hyökkäys. Se oli suunnattu kommunisteja vastaan, mutta käytännössä se koski myös sosialidemokraatteja ja koko työväenliikettä. Tämä lapuanliikkeen hyökkäys alkoi vuoden 1929 lopulla. Se oli fasistinen hulinaliike, joka ei kunnioittanut lakeja ja se ohjaili jopa Suomen hallitusta. Liike terrorisoi maata monella tavalla ja sen vaatimuksesta vuonna 1930 astui voimaan uusi yhdistyslaki (ns. kommunistilait), joka mahdollisti kommunistisiksi epäiltyjen järjestöjen entistä helpomman lakkauttamisen. Tämän perusteella myös useita TUL:n seuroja lakkautettiin.
Tuiskua ei kuitenkaan erotettu TUL:stä eikä lakkautettu lapuanliikkeenkään toimesta, vaan seuran johto ennakoi tulevan tilanteen ja ehti lopettaa toiminnan omasta tahdostaan ennen kuin kumpaakaan edellä mainituista toteutettiin. Samassa yhteydessä seuran paperit piilotettiin Kalle Virtasen talon muurin perustukseen. Tuiskun johdossa oli tuolloin kuitenkin henkilöitä, joita lapuanliike vihasi. Nämä olivat myös samoja henkilöitä, jotka oli jo aiemmin erotettu Harjunpään Työväenyhdistyksestä suuntariitojen takia. Harjunpäässä ei ollut tuolloin vielä varsinaista kommunistiyhdistystä, sillä se perustettiin vasta vuonna 1945. Tarkkaa ajankohtaa Tuiskun toiminnan loppumisesta ei ole tiedossa, mutta hiljaiseloa kesti kuitenkin aina vuoden 1939 kesään asti.
Vaikka Tuisku hieman lepäilikin, ei Harjunpään urheiluelämä kuitenkaan aivan kokonaan nukkunut. Työväenyhdistyksen alaisuuteen perustettiin voimistelujaosto. Se järjesti joitakin kilpailuja sekä tansseja kultamitalipainija Arvo Helinin omistamalla suulilla. Näihin aikoihin myös Harjunpään VPK järjesti urheilukilpailuja. Talvella VPK kilpailutti harjunpääläisiä hiihdossa ja kesäjuhlien yhteydessä yleisurheilussa.
Kilpailuissa annettiin 1930-luvulla palkinnoiksi kunniakirjoja. Vuonna 1938 eräissä kilpailuissa yksi urheilija ilmoitti, että nämä olivat hänen viimeiset kilpailunsa, mikäli palkintoina on vain kunniakirjoja. Hänen mielestään parhaille pitäisi antaa lusikat. Kunniakirjat olivat kuitenkin Tuiskunkin palkintoina vielä sotienkin jälkeen. Vasta vuonna 1948 Tuisku jakoi ensimmäiset lusikat kilpailujensa parhaille.

 

 
© Harjunpään Tuisku ry   -   2004 - 2012   |   Sivujen toteutus