HISTORIA - KOHENTUNEIDEN OLOSUHTEIDEN AIKA (1953-1959)

Vuonna 1953 valmistui uusi eli nykyinen koulu, entinenhän sijaitsi nykyisessä neuvolarakennuksessa. Uudessa koulussa olikin upeat mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Tuiskun sisäharjoitukset alettiinkin heti pitää siellä. Jumpat ja pallopelien harjoitukset saivat uutta vauhtia. Ensimmäiset jäsentenväliset sisähyppykilpailut uuden koulun salissa pidettiin keväällä 1954. Näissä kilpailuissa oli mukana 40 osanottajaa. Koulua alettiin pitää myös isoimpien hiihtokilpailujen, kuten piirinmestaruushiihtojen keskuspaikkana.
Harjunpäähän saatiin vihdoinkin myös kauan odotettu urheilukenttä. Se vihittiin käyttöön 16.9.1956. Vihkiäiskilpailut olivat piirikunnalliset ja niissä tehtiin hyviä tuloksia, vaikka ilma olikin sateinen. Muun muassa korkeushypyn voittotulos oli 184, joka oli uusi piirinennätys. Ennen näitä vihkiäiskilpailuja Tuisku järjesti jo 24.8. kentän ensimmäiset kilpailut, jäsentenvälisen 3-ottelun. Kenttää pidettiin silloisten normien mukaan jopa hyvänä. Pian kuitenkin havaittiin, että sen perustustyöt oli tehty huonosti. Nimittäin jo vappuna 1958 urheilukenttätoimikunta totesi, että juoksuradalla oli melko paljon routavaurioita eikä se läpäissyt kunnolla vettä. Myös keskikenttää ja huoltorakennusta routa oli jo tuolloin ehtinyt vaurioittaa. Harjunpään urheilukenttä on siis koko historiansa ajan kärsinyt rakentajiensa ja kunnostajiensa ammattitaidon puutteesta, sillä myös myöhemmät korjaustyöt on tehty huonolla asiantuntemuksella.
Tuiskulle hankittiin vuonna 1953 oma merkki, jonka suunnitteli porilainen Antero Haapaniemi. Oman tunnusmerkin saamisesta oli keskusteltu muutaman kerran jo 1940-luvun alussa, mutta silloin sen hankinta jäi hoitamatta. Mutta nyt merkistä teetettiin sekä kankaisia että metallisia rintamerkkejä. Tämä sama ja hyväksi todettu logo on seuralla käytössä vielä tänä päivänäkin.
Vuonna 1957 tuli kuluneeksi 30 vuotta seuran perustamisesta. Vuosijuhla pidettiin toisena pääsiäispäivänä kansakoululla. Juhlapuhujana oli TUL:n liittotoimikunnan jäsen Waldemar Snäll. Seuran historiikin esitti sen laatija Erkki Stenfors. Tätä historiikkia ei ole enää tallella, sillä sitä oli vain yksi kappale ja sekin tuhoutui edellä mainitussa tulipalossa. Juhlassa oli myös vierailevia esiintyjiä.
Yleisurheilu alkoi kiinnostaa harjunpääläisiä entistä enemmän uuden kentän myötä. Kilpailuja alettiin järjestää ahkerasti, useita joka kesä. Jo ensimmäisen syksyn aikana järjestettiin kuudet omat kilpailut. Saman vuoden syksyllä Tuisku voitti piirin joukkuemestaruuden maastojuoksussa 18-20-vuotiaiden sarjassa. Uusi kenttä antoi siis entisiin nähden erittäin paljon kohentuneet harjoittelumahdollisuudet ja innosti myös tuiskulaisia hyviin suorituksiin. Niinpä jo vuoden 1958 piirin yleisurheilutilastoissa Kauko Virtanen oli nuorten pituushypyssä toisena tuloksella 651 cm ja yhdeksäntenä 1500 metrillä ajalla 4.20,0.
Harjunpäässä järjestettiin vuosina 1956-1958 kylien välinen 3700 metrin pituinen viestijuoksu, jonka voitti joka vuosi Harjunpään I-joukkue ja sai omakseen kiertopalkinnon. Vuoden 1957 kilpailussa sattui erikoinen tapaus, kun Harjunpään III-joukkueen ensimmäisen osuuden juoksija tuli vaihtoon ensimmäisenä, mutta seuraava viestinviejä ei ollutkaan paikalla, joten tämä joukkue joutui keskeyttämään hyvästä alusta huolimatta.
Tuisku ja Friitalan Yritys ottelivat 1950-luvulla muutaman kerran vauhdittomissa hypyissä ja yleisurheilussa. Nämä seuraottelut olivat tavallisesti erittäin tasaisia ja näin voittajakin vaihteli vuosittain.
Hiihtoharrastus jatkui edelleen vilkkaana. Omissa kilpailuissa oli aina runsaasti osanottajia. Tuiskun hiihtäjiä osallistui myös muualla järjestettyihin kilpailuihin ja tulihan niistä hyviä sijoituksiakin. Pekka Raitaniemi ja Kalevi Lindfors pääsivät vuonna 1955 jopa piirin edustushiihtäjien leirille. Tuisku kävi useana vuonna 1950-luvulla tiukkoja seuraotteluja hiihdossa Ruosniemen Visan kanssa. Seura sai järjestettäväkseen myös piirin hiihtomestaruuskilpailuja ja maakuntahiihtoja. Muun muassa vuonna 1955 Harjunpäässä järjestetyissä nuorten pm-kilpailuissa oli 131 hiihtäjää ja tuiskulaisiakin jopa 17 osallistui näihin kisoihin.